6. Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

Kapitalimi uani nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu sammineqarpoq. Siullermik tamakkiisoq isigalugu sammineqassaaq tulliuttullu suliaqarfiit ataasiakkaat tassaasut; angallassineq assartuinerlu, inuussutissarsiutit tunisassiortut, niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiorut aamma angerlarsimaaffit sammineqassallutik.

 

Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu atuisut, tassaasut namminersortut aamma pisortaqarfiit inuussutissarsiortut angerlarsimaffiillu pineqarput. Nukissiuutit tunisassiornermut kiffartuussinernullu, ininik kiassaanernut, qullernut, atortunut allanut aamma assartuinernut angallassinernullu atorneqartarput. Nukissiuutitut atuagassaanngitsut ass. tarngutit, saliinermut atortut aamma aqqusinniornermut qaliarsualersuinermullu atorneqartartoq bitumen taakkununnga aamma ilanngunneqarput. Nukissiuutiliornermi, suliarinninnermi nuussinermilu nukissiuutit atorneqartut nukissiuutinit atuinerni tamakkiinernut ilanngunneqanngillat. Nukissiuutit assartuinernut angallassinernullu atorneqartut tamarmik immikkut angallassinernut assartuinernullu ilanngunneqarput. Taamaattumik inuussutissarsiutinut aamma angerlarsimaffinnut angallassineq assartuinerlu ilanngunneqanngillat.

 

Tabel 5. Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu nukissiuutinut atuiffiusunullu immikkoortillugu

 

2018

2019

2020

2021

2022

 

TJ

Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq ....  

8.179

8.310

8.126

8.469

9.289

Motorbenzin ...........................

730

820

815

856

843

DFA .................................

146

131

132

131

125

Gasolia ...............................

4.107

4.022

4.326

4.880

5.377

Petroliu ...............................

817

850

468

561

764

Flybenzin .............................

1

1

0

0

1

Fuelolia ...............................

302

515

282

1

0

LPG .................................

3

3

3

3

3

Innaallagiaq ...........................

1.230

1.171

1.244

1.231

1.289

Ungasianit kiassarneq ...................

797

747

791

741

812

Allat .................................

46

50

64

65

75

Fordelt anvendelser

 

 

 

 

 

Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq....

8.179

8.310

8.126

8.469

9.289

Nukissiuutitut atugassaanngitsoq......

46

50

64

65

75

Angallassineq aamma assartuineq tamakkerlugu..........................

1.637

1.817

1.340

1.493

1.846

Aqqusinikkut angallanneq aamma assartuineq .............................

481

542

545

570

700

Immakkut angallanneq aamma assartuineq

421

520

360

395

410

Silaannakkut angallanneq aamma assartuineq .............................

665

696

378

468

673

Illersornissamik suliaqartut angallannerat aamma assartuinerat ....................

70

59

57

59

63

Tunisassiorlutik inuussutissarsiortut tamakkerlugit..........................

2.551

2.653

2.690

2.943

3.159

Nunalerineq, orpippassualerineq naasulerinerlu ..........................

15

13

13

13

14

Aalisarneq ............................

1.902

2.033

2.047

2.153

2.251

Aatsitassarsiorneq aamma aatsitassanik misissueqqissaarneq.....................

89

87

61

89

101

Suliffeqarfiit pilersitsinernik suliaqartut .....

360

348

385

404

422

Sanaartorneq sanaartorfigissaanerlu ......

184

174

184

283

371

Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut tamakkerlugit......

1.699

1.582

1.686

1.732

1.870

Niuertunut pilersuineq ...................

49

45

51

53

56

Atugassanik pisiniarfiit ...................

477

451

473

503

550

Inuit kiffartuussivii .......................

534

489

520

533

573

Pisortaqarfiit kiffartuussivii ................

640

597

642

643

691

Angerlarsimaffiit.......................

2.246

2.207

2.346

2.237

2.339

Silaannaap pissusaanut naleqqussarluni atukkat
Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq
....

8.009

8.471

8.054

8.557

9.178

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Nukissiuutinit atukkat tamarmiusut 2022-mi 9.289 TJ-upput, 2021-mut saniullugit 9,7 pct.-imik tamanna appasinneruvoq. 2004-mut sanilliullugu nukissiuutinit atuineq 10 pct.-imik qaffasinneruvoq.

 

2010-mi aamma 2011-mi tunisassiorlutik inuussutissarsiortut akornanni nukissiuutinik atuineq annertusingaatsiarpoq. Taamani Kalaallit Nunaata sineriaani oliamik misissuisoqarnera pissutaalluni. 2004-mit 2022-mut inuussutissarsiutit tunisassiortut nukissiuut atugaat 44,5 pct.-imik qaffassimavoq. 2004-miilli nukissiuutit angerlarsimaffinni atorneqartut apparsimapput. 2020-mi nappaassuup coronap atuunnerani angallassinermi assartuinermilu nukissiuut atorneqartoq apparpoq, tassani silaannakkut angallanneq annermik eqqugaavoq. Maanna ukiut marluk qaanngiutereersut, angallassinermut nukissiuutit atorneqartut naappaassuaq sioqqullugu angallannermut atuineq assigeqqilersimavaa. Oliamik misissuinerup nalaanni, tassa 2010 aamma 2011-mi, qaffasinnerpaaffiusoq maanna naligilersimavaa.

 

Titartagaq 18. Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu atuiffiusunut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

2022-mi oliamik atuineq 10,6 pct.-imik apparpoq. Innaallagiamik atuineq, 4,7 pct.-imik apparpoq ukiup siulianut sanilliullugu, tassunga ilaavoq innaallagiaq kissamut atugassiaq aamma ungasianit kissamik atuineq 9,6 pct.-imik qaffappoq. 2004-miit 2022-mut innaallagiamik aamma ungasianit kissap atorneqarnerat qaffapput 52,9 pct.-imik aamma 19,8 pct.-imik. Piffissami tassani oliamik atuineq 3,8 pct.-imik qaffappoq.

 

Titartagaq 19. Atuineq tamarmiusoq niukissiuutinut immikkoortillugu

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerata bruttonationalproduktiata, (BNP) akiusimasunit kisitat (2010-mi akit) atorlugit uuttorneqartup, 2020-mi pitsanngornialaarsimaneq aamma 2021-mi pitsanngoriangaatsiarsimaneq takutippaa. 2021-mi BNP 1,3 pct.-imik qaffappoq. Ukiumi tassani nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq 4,2 pct.-imik qaffappoq. Saqqummersitap uuma saqqummernerata nalaani BNP 2022-moortoq suli saqqummersinneqanngilaq.

 

Nukissiuutit sakkortussusaa nalinginnaasumik nukissiuutit atorneqarnerata sunniunneranut atorneqartarpoq. Sakkukinnerugaangat nukissiuutinut sunniulluarnerusarpoq. Nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu bruttonatinalproduktillu imminnut ataqatigiinnerat naatsorsoraanni, takuneqassinnaalissaaq nunap aningaasaqarnerata nukissiuutinut sunniuttarnera.

 

2021-mi silap pissusaa tunngavigalugu iluarseereernermi nukissiuutit atorneqartut 0,59 TJ-voq 2004-mi 0,83-usoq. 2004-miit nukissiuutit sakkortussusaat 28,8 pct.-imik apparsimapput, tamannalu isumaqarpoq nukissiuutit sunniuttarnerat sakkortusisimasoq. 2021-mi sakkortussuseq 2020-mut sanilliullugu 5,5 pct.-imik qaffassimavoq.

 

2004-miit 2021-mut BNP-mi ineriartorneq tunngavigalugu nukissiuutinit atukkat tamarmiusut eqqarsaatigissagaani 27,4 pct-imik nukissiuutit sakkortussusaat apparsimavoq. Appariaat uani mikineruvoq, nuussinermi sunniut ilanngunneqannginnera pissutaalluni. 2021-mut sanilliullugu sakkortussuseq 2,9 pct.-imi qaffassimavoq ukiup siulianut sanilliullugu.

 

Titartagaq 20. Silaannaap pissusaanut naleqqussarluni atukkat aamma nukissiuutinit atukkat, BNP-mi mio.-ikkaartuni (nukissiuutit atukkat annertussusaat)

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

Malugiuk: Titartakkami kisitsisit 2022-meersut ilaanngillat, saqqummersitsinerup nalaani BNP 2022-imoortup suli saqqummersinneqannginnera pissutaalluni.

 

Tabel 6. Innaallagiamik atuineq

 

2018

2019

2020

2021

2022

 

TJTJ

Tunisassiorlutik inuussutissarsiortut tamakkerlugit  ......................

189

176

192

195

208

Nunalerineq, aalisarneq il. il..............

2

2

2

2

2

Suliffeqarfiit pilersitsinernik suliaqartut .....

156

145

158

159

161

Sanaartorneq sanaartorfigissaanerlu ......

31

29

31

33

44

Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut tamakkerlugit......

650

605

658

645

680

Niuertunut pilersuineq .................

10

9

10

10

11

Atugassanik pisiniarfiit .................

200

186

202

199

225

Inuit kiffartuussivii .....................

193

179

195

193

196

Pisortaqarfiit kiffartuussivii ..............

248

230

251

243

248

Angerlarsimaffiit.....................

390

389

394

391

401

Innaallagiamik atuineq tamakkerlugu...

1.230

1.171

1.244

1.231

1.289

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut ikittuinnaat pinnatik innaallagiamik atuinerat annertusisimavoq. 2004-miit 2022-mut innaallagiamik atuinerat 64,3 pct.-imik qaffassimavoq.

 

Angerlarsimaffinni innaallagiamik atuineq aamma annertusiartuaarsimavoq sukkavallaanngikkaluamik. 2004-miit 2022-mut angerlarsimaffinni innaallagiamik atuineq 51,7 pct.-imik qaffassimavoq.

 

Tunisassiornermik inuussutissarsiorfinni 2008 tikillugu innaallagiamik atuinerat qaffakkiaartuaarsimavoq annikitsumik. 2012-ip tungaanut tunisassiornermik inuussutissarsiorfinni innaallagiamik atuineq apparsimavoq, tamatumalu kingorna qaffaqqissimalluni, tassunga tunngatillugu titartagaq 21 takuuk.

 

Titartagaq 21. Innaallagiamik atuineq atuiffiusunut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

2004-mili nukissiuutinik atuinermit nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq annertusiartuaarsimavoq, tassunga tunngatillugu titartagaq 22 takuuk. Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut nukissiuutinit atuinerat qaffakkiartuaarsimavoq 2010 angullugu, tamatuma kingorna 2011-mi appalaarsimavoq 2012-imi aamma 2013-imi appaqqissimalluni. 2022-mi inuussutissarsiortut akornanni niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut atuinerat 36,2 pct.-inngorluni apparsimavoq. Angerlarsimaffinni nukissiuutinik atuineq nikerarsimavoq ilaatigut taamaaginnapajaariarluni qullartarsimalluni. 2022-mi nukissiuutinit atuinernit angerlarsimaffinni atuineq 17,1 pct.-erisimavaat.

 

Titartagaq 22. nukissiuutinit atorneqartunit tamarmiusunit innaallagiamik atuinerup annertussusaat

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

6.1 Angallassineq aamma assartuineq

Angallassinermi assartuinermilu nukissiuut atorneqartoq aqqusinikkut, imaatigut, silaannakkullu angallannermut atorneqartarput. Silaannakkut angallanneq annertunerpaajuvoq. 2022-mi nukissiuut angallassinermut aamma assartuinermut atorneqartup 36,5 pct.-ia timmisartumik angallassinermut atorneqarsimavoq. Immakkut angallassinermut 22,2 pct. atorneqarsimavoq 2022-mi aqqusinikkut angallanneq annerpaajulluni 37,9 pct.-iusimalluni. Aalisarnermi nukissiuutinik atuineq tunisassiorluni inuussutissarsiortunut ilanngunneqarpoq.

 

2022-mi nukissiuutinik atuineq aqqusinikkut angallannermi 700 Tj-uvoq 2021-mut sanilliullugu 22,7 pct.-imik qaffasinnerluni. 2022-mi silaannakkut angallannermi 673 TJ-uvoq, ukiup siulianut sanilliullugu 43,8 pct.-imik qaffassimalluni. 2022-mi immakkut angallannermut 410 TJ atorneqarsimavoq, 2021-mut sanilliullugu 3,8 pct.-imik qaffasinnerulluni. Illersornissami nukissiuutit assartuinermut atorneqartartut ukiumiit ukiumut nikerartarput, kisianni appasingaatsiartarlutik.

 

Titartagaq 23. Angallannermi nukissiuutinik atuineq, assartuinernut assigiinngitsunut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

2022-mi angallassinermi assartuinermilu nukissiuutit atorneqartut gasolia aamma dieseloliap atorneqarnera 45,1 pct.-erisimavaa, flybrændstof Jet A-1 aamma flybenzina 36,6 pct.-erigaat. Motorbenzina 18,3 pct.-erivaa nukissiuutit aallat ass. LPG 0,05 pct.-imit mikinerusimallutik.

 

Titartagaq 24. Angallannermi nukissiuutinik atuineq, ikummatissanut atorneqartunut assigiinngitsunut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Silaannakkut angallannermi flybrændstoffit Jet A-1 aamma imaatigut angallannermi gasolia atorneqarnerusarput. Aqqusinikkut angallannermi motorbenzin aamma gasolia atorneqarnerusartut, gasolia atorneqarnerpaajulluni. 2022-mi aqqusinikkut angallanneq, angallannermut aamma assartuinermut nukissiuutinit atuinerup 37,9 pct.-erisimavaa.

 

Motorbenzinamik aqqusinikkut angallannermi atorneqartartoq 2004-miit 55,1 pct.-imik qaffassimavoq. Piffissami tassani gasolia atorneqartartoq 33,4 pct.-imik qaffassimavoq. Nukissiuutinit atorneqartunit gasoliap atorneqartup annertussusaa 2004-mi 72 pct.-iusimasoq 2022-mi 69 pct.-imut apparsimavoq, kisianni suli gasolia aqqusinikkut angallannermi atorneqarnerpaajuvoq. Plug-in biilit maanna suli ikikkaluarlutik amerliartorput, taakku benzinamik sarfamillu orserneqartarput. Bilinut sarfaq atorlugu orsersuisarnerit suli annikipput sulilu nukissiuuteqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissani nalinginnaasumik innaallagiamik atuinermut ilaallutik.

 

Titartagaq 25. Aqqusinikkut angallannermut aamma assartuinermut nukissiuutinik atuineq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Tabel 7. Angallassinermi assartuinermilu nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

 

2018

2019

2020

2021

2022

 

TJTJ

Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq

1.637

1.817

1.340

1.493

1.846

Motorbenzin ........................

358

406

332

343

337

DFA ..............................

28

26

25

25

24

Gasolia ............................

482

533

602

654

809

Petroliu ............................

682

704

380

470

675

Flybenzin ..........................

1

1

0

0

1

Fuelolia ...........................

86

147

-

-

-

LPG ..............................

0

0

0

0

0

Atuiffiusunut immikkoortillugit

 

 

 

 

 

Angallassineq aamma assartuineq tamakkerlugu.......................

1.637

1.817

1.340

1.493

1.846

Aqqusinikkut angallanneq aamma assartuineq ........................

481

542

545

570

700

Immakkut angallanneq aamma assartuineq  .......................

421

520

360

395

410

Silaannakkut angallanneq aamma assartuineq.........................

665

696

378

468

673

Illersornissamik suliaqartut angallannerat aamma assartuinerat .................

70

59

57

59

63

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

6.2 Inuussutissarsiutit tunisassiortut

Tunisassiorlutik inuussutissarsiortut nukissiuutit atugaat ukununnga immikkoortiterneqarput; nunalerineq assigisaallu, aalisarneq, aatsitassarsiorneq assigisaallu, suliffeqarfiit pilersitsinernik suliaqartut aamma sanaartorneq sanaartorfigissaanerlu. Aalisakkeriviit assigisaallu suliffeqarfinnut tunisassiortunut ilanngunneqarput, nukissiuutit imaani atorneqartut, ass. aaliarnermut piniarnermullu aalisarnermut ilanngunneqartut. Titartakkami 26-mi aalisarneq nunalerinerlu ataatsimut inissinneqarput.

 

2022-mi inuussutissarsiutit tunisassiortut akornanni aalisarneq annerpaavoq, nunalerineq ilanngullugu inuussutissarsiortut 71,7 pct.-erivaat. Suliffeqarfiit pilersitsinernik suliaqartuni aalisakkeriviit assigisaallu annertunerpaajusut inuussutissarsiornermi 13,4 pct.-iupput. Sanaartorneq sanaartorfigissaanerlu 11,8 pct.-iusut. Aatsitassarsiorneq aamma aatsitassanik misissueqqissaarneq 3,2 pct.-iusut.

 

2022-mi nukissiuutinit atuinermi aalisarnermut nunalerinermullu 2.265 TJ atorneqarsimavoq, 2021-mut sanilliullugu 4,6 pct.-imik qaffasinnerulluni. Suliffeqarfiit pilersitsinermik suliaqartut nukissiuutit 422 TJ atorsimavaat, 2021-mut sanilliullugu 4,4 pct.-imik qaffassimalluni. 2022-mi sanaartornermi sanaartorfigissaanermilu nukissiuutit 371 TJ atorneqarsimapput, 2021-mut sanilliullugu 31,4 pct.-imik annertuneruvoq. 2022-mi aatsitassarsiornermut aamma aatsitassanik misissueqqissaarnernut 101 TJ atorneqarsimavoq 2021-mi 89 TJ atorneqarsimasoq, 12,4 pct.-imik qaffassimalluni. Malugiuk 2010-mi aamma 2011-mi aatsitassarsiorneq pissutaalluni nukissiutinut aatsitassarsiornermut atuineq annertusimasoq.

 

Titartagaq 26. Tunisassiorlutik inuussutissarsiortut nukissiuutinik atuinerat

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Tunisassiorluni inuussutissarsiortut 2022-mi nukissiuutinik gasoliamik, dieseloliamik aamma atuinerat 9,5 pct.-imik qaffassimavoq. 2022-mi innaallagiamik atuinerat 6,7 pct.-imik qaffassimavoq. 2022-mi nukissiuutinik atuinermi gasolia aamma dieselolia annertunerpaajusimavoq 77 pct.-imiilluni. 2004-miilli gasoliamik aamma dieloliamik atuineq 39,2 pct.-imik qaffassimavoq. Piffissami tassani innaallagiamik atuineq 26 pct.-imik qaffassimavoq.

 

Titartagaq 27. Tunisassiorlutik inuussutissarsiortut nukissiuutinik atuinerat, nukissiuutinut immikkoortiterlugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Inuussutissarsiortut suliffeqarfiit pilersitsinermik suliaqartut innaallagiamik atuineri nukissiuutinik atuinermit annertussusaa 2004-mi 25,2 pct.-imit 2022-mi 38,1 pct.-inngorsimavoq. Ukiulli kingulliit ingerlanerini annertussuseq apparsimavoq. Sanaartornermi aamma sanaartorfigissaanermi innaallagiamik atuinerup annertussusaa 2004-mi 14,1 pct.-iusimasoq 2022-mi 11,9 pct.-inngorsimavoq. Suliaqarfiit allat innaallagiamik atuinerisa annertussusaat 2 pct.-imiipput appasinnerullutilluunniit.

 

Titartagaq 28. Tunisassiorlutik inuussutissarsiortut innaallagiamik atuinerisa annertussusaat

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Suliffeqarfiit pilersitsinermik suliaqartut tassaasut aalisakkeriviit assigissaallu nukissiuutinik atuineranni gasolia anginerpaavoq. 2004-mi nukissiuutinit atuinernit tamani gasolia 75 pct.-imik annertutigisumik atorneqarsimavoq. 2022-mi 61,3 pct.-iuvoq.

 

2004-mi innaallagiamik atuinerup annertussusaa 25 pct.-iusimavoq 2022-milu 38,1 pct.-inngorluni qaffassimalluni.

 

Titartagaq 29. Pilersitsiviusumik inuussutissarsiortut akornanni nukissiuutinik atuineq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Tabel 8. Pilersuilluni inuussutissarsiornermi nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

 

2018

2019

2020

2021

2022

 

TJTJ

Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq  

2.551

2.653

2.690

2.943

3.159

Motorbenzin ........................

372

414

483

514

506

DFA ..............................

6

6

6

6

6

Gasolia ............................

1.743

1.644

1.715

2.214

2.426

Petroliu ............................

20

41

7

9

8

Fuelolia ...........................

216

368

282

1

0

LPG ..............................

1

1

1

1

1

Innaallagiaq ........................

189

176

192

195

208

Ungasianit kiassarneq ................

4

3

4

4

4

Atuiffiusunut immikkoortillugit

 

 

 

 

 

Tunisassiorlutik inuussutissarsiortut tamakkerlugit.......................

2.551

2.653

2.690

2.943

3.159

Nunalerineq, orpippassualerineq aamma naasulerineq .......................

15

13

13

13

14

Aalisarneq .........................

1.902

2.033

2.047

2.153

2.251

Aatsitassarsiorneq aamma aatsitassanik misissueqqissaarneq.................

89

87

61

89

101

Suliffeqarfiit pilersitsinernik suliaqartut ...

360

348

385

404

422

Sanaartorneq sanaartorfigissaanerlu ....

184

174

184

283

371

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

6.3 Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut

Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut tassaapput niuertunut tunisassiortut, atugassanik pisiniarfiit namminersortullu aamma pisortaqarfiit kiffartuussivii. 2022-mi nukissiuutinit atorneqarsimapput 1.870 TJ-t. Ukiup siulianut sanilliullugit 8 pct.-imik qaffasinneruvoq. 2004-mut sanilliullugu atuineq 7,2 pct.-imik qaffassimavoq.

 

2022-mi innaallagiamik atuineq 680 TJ-uvoq, 2021-mut sanilliullugu 5,5 pct.-imik qaffasinnerulluni. 2004-mut sanilliullugu innaallagiamik atuineq 64,3 pct.-imik annertusisimavoq. Innaallagiaq atorlugu kiassarneq innaallagiamik atuinermut ilaavoq.

 

Titartagaq 30. Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut nukissiuutinit innaallagiamillu atuinerat

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut akornanni innaallagiaq aamma ungasianit kissaq nukissiuutini atorneqarnerpaajuvoq. Kisianni taamaattuaannarnikuunngilaq. 2008 tikillugu olia atorneqarnerpaajusimavoq, inuussutissarsiortut namminneerlutik kissamik pilersortarsimanerat tassunga pissutaavoq. Maanna inuussutissarsiortut amerlanerusut Nukissiorfinniit innaallagiaq atorlugu kissamik pilersorneqalersimapput, tamannalu pissutaalluni inussutissarsiortunit innaallagiaq atorneqartartoq annertusivoq.

 

2022-mi innaallagiamik atuineq 5,5 pct.-imik qaffappoq, ungasianit kissaq 20,1 pct.-imik qaffassimasoq ukiup siulianut naleqqiullugu. Oliamik atuineq 2022-mi 5,4 pct.-imik qaffappoq 2014-imut sanilliullugu, niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut akornanni, oliamik atuineq 18,2 pct.-imik apparsimavoq.

 

Titartagaq 31. Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut nukissiuutinit atuinerat, nukissiuutinut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

2022-mi nukissiuutinit niuernermik aamma kiffartuussinermikinuussutissarsiortut atuinerat 67,6 pct. namminersortut kiffartuussiviini aamma pisortaqarfiit kiffartuusiviini pisimavoq, niuertunik pilersuisut aamma atugassanik pisiniarfiit 32,4 pct.-imik atuisimasut.

 

2021-miit 2022-mut nukissiuutinit atugassanik pisiniarfinni atuineq 9,3 pct.-imik qaffassimavoq. Inuit kiffartuussiviini atuineq 7,4 pct.-imik qaffassimasoq. Pisortaqarfiit kiffartuussiviinni nukissiuutinit 7,6 pct.-inik qaffassimasoq. Niuertunut pilersuinermi nukissiuutinik atuinerat 6 pct.-inik qaffassimavoq.

 

2004-mut sanilliullugu niuertunut pilersuinermi atuineq 15,5 pct.-imik apparsimavoq, atugassanik pisiniarfinni 39,3 pct.-imik qaffassimasoq. 2004-mut sanilliullugu namminersortut kiffartuussiviini nukissiuutinik atuineq 4,3 pct.-inik apparsimavoq. Pisortaqarfiit kiffartuussiviini nukissiuutinik atuineq 1 pct.-imik qaffassimasoq.

 

Titartagaq 32. Inuussutissarsiorfinni assigiinngitsuni nukissiuutinik atuineq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Innaallagiamik atuineq niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiuteqartut akornanni qaffakkiartuaarsimavoq. Niuertunulli pilersuinermi annikillisimalluni. 2004-miit 2022-mut niuertunut pilersuisut innaallagiaq atugaat 18,2 pct.-imik apparsimavoq. 2004-miilli atugassanik pisiniarfinni innaallagiamik atuineq 74,6 pct.-imik qaffassimavoq, inunnik kiffartuussivinni atuineq 46,6 pct.-imik qaffassimasoq. 2004-miilli pisortaqarfiit kiffartuussiviini innaallagiamik atuineq 79,6 pct.-imik qaffassimavoq. 

 

Titartagaq 33. Inuussutissarsiorfinni assigiinngitsuni innaallagiamik atuineq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Tabel 9. Niuernermi aamma kiffartuussinermi nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

 

2018

2019

2020

2021

2022

 

TJTJ

Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq    

1.699

1.582

1.686

1.732

1.870

DFA ................................

68

62

61

62

59

Gasolia ..............................

609

589

630

707

753

Petroliu ..............................

40

44

15

18

18

LPG ................................

1

1

1

1

1

Innaallagiaq ..........................

650

605

658

645

680

Ungasianit kiassarneq ..................

331

281

322

299

359

Atuiffiusunut immikkoortillugit

 

 

 

 

 

Niuernermik aamma kiffartuussinermik inuussutissarsiortut tamakkerlugit......

1.699

1.582

1.686

1.732

1.870

Niuertunut pilersuineq ..................

49

45

51

53

56

Atugassanik pisiniarfiit ..................

477

451

473

503

550

Inuit kiffartuussivii .....................

534

489

520

533

573

Pisortaqarfiit kiffartuussivii ...............

640

597

642

643

691

Silaannaap pissusaanut naleqqussarluni atukkat
Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq
.....

1.638

1.640

1.661

1.765

1.827

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

6.4 Angerlarsimaffiit

Angerlarsimaffinni nukissiuutinik atuineq silap pissusaanit sunnerneqarajuttarpoq. 2022-mi sila nalinginnaasumit nillernerusimasutut oqaatigineqarsinnaavoq, 2021-mi sila nalinginnaasumit kissarnerusimasoq.

 

2022-mi angerlarsimaffinni atuineq tamarmiusoq 2.339 TJ nunami tamarmi atuinermut sanilliullugu 25,2 pct.-iusimalluni. Taakkunannga 2.136 TJ-t kiassarnermut atorneqarsimmpput 203 TJ innaallagiaq atorlugu atortunut atorneqarsimasut.

 

2022-mi angerlarsimaffiit silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiinermi atuinerat 2.269 TJ-usimavoq, ukiup siulianut sanilliullugu 1,1 pct.-imik appasinnerusimalluni.

 

Titartagaq 34. Angerlarsimaffinni nukissiuutinit atuineq

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

2004-mut sanilliullugu angerlarsimaffiit nukissiuutinik atuinerat allanngorsimaqaaq. Oliamik atuineq suli annertuneruvoq, kisianni ukiut ingerlanerini oliamik atuineq annikilliartuaarsimavoq. Tamanna innaallagiaq atorlugu kissamik aamma ungasianit kissamik atuilerneq kiisallu angerlarsimaffiit oqorsarluarneruneqartalerneri tamatumunnga pissutaapput. 2004-mi oliamik atuineq 2.155 TJ-usimasoq 2022-mi 1.489 TJ-uvoq, 19,1 pct.-imik apparsimalluni.

 

2022-mi angerlarsimaffinni innaallagiamik atuineq, tassunga ilaavoq innaallagiaq atorlugu kiassarneq, 401 TJ-uvoq 2004-mi 264 TJ-usimasoq, 51,7 pct.-imik annertusinerulluni. 2022-mi ungasianik kissamik atuineq 449 TJ-uvoq 2004-mi 359 TJ-ulluni 25 pct.-imik qaffassimavoq. 2022-mi angerlarsimaffiit 22.174-iusimapput 2004-mi 20.687-iusut.

 

Titartagaq 35. Angerlarsimaffiit atuinerat, nukissiuutit suunerinut immikkoortillugit

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

2022-mi angerlarsimaffiit ataasiakkaat nukissiuutinik agguaqatigiissillugu 105 GJ-uvoq, ukiup siulianut sanilliullugu 4,4 pct.-imik qaffasinnerulluni. Tassannga 96 GJ – gasoliamut sanilliullugu 2.738 literi – imermut atugassamut kissaanermut atorneqarsimapput. 2004-mut sanilliullugu angerlarsimaffinni nukissiuutinik atuineq 21,5 pct.-imik apparsimavoq.

 

2022-mi angerlarsimaffiit ataasiakkaat nukissiuutinik agguaqatigiissillugu 9,2 GJ atortunut atorsimavaat, taassuma 2.544 kWh missigivaa. Ukiup siulianut sanilliullugu 1,7 pct.-inik appasinneruvoq 2004-mut sanilliullugu 18,4 pct.-inik qaffasinnerulluni.

 

Taakku saniatigut angerlarsimaffinni petroliu aamma LPG (flaskegassi) assigiinngitsunut atorneqartarsimapput annikikkaluamik. Benzinamik aamma dieseloliamik angallassissutinut atuineq angallassinernut aamma assartuinernut ilanngunneqarput.

 

Titartagaq 36. Angerlarsimaffiit ataasiakkat nukissiuutinit atuinerat

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN

 

Tabel 10. Angerlarsimaffinni nukissiuutinit atuineq tamakkerlugu

 

2018

2019

2020

2021

2022

 

TJTJ

Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq .....

2.246

2.207

2.346

2.237

2.339

DFA ................................

43

38

39

38

37

Gasolia ..............................

1.273

1.255

1.380

1.304

1.389

Petroliu ..............................

76

61

66

63

62

LPG ................................

1

1

1

1

1

Innaallagiaq..........................

390

389

394

391

401

Ungasianit kiassarneq ..................

462

463

466

439

449

Atuiffiusunut immikkoortillugit

 

 

 

 

 

Angerlarsimaffiit tamakkerlugit.........

2.246

2.207

2.346

2.237

2.339

- Taakkunannga kiassarnermut atukkat ....

2.048

1.990

2.140

2.031

2.136

- Taakkunannga atortunut aamma qullernut atukkat ..............................

198

218

206

206

203

Silaannaap pissusaanut naleqqussarluni atukkat
Nukissiuutinit atuineq tamarmiusoq
.....

2.126

2.313

2.298

2.293

2.269

Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, https://bank.stat.gl/ENN1FIN